Kriisiaikoina yrityksille on tarjolla erityisen paljon paikkoja kasvattaa bisnestä – näin tunnistat ne

Innovaatiota pidetään yleisesti yhtenä keskeisistä liiketoiminnan kasvun ja kestävän kilpailukyvyn ajureista, puhuttiinpa sitten yrityksistä tai kansakunnista. Innovointi on kuitenkin vaikea laji. Valtaosa uusista lanseerauksista epäonnistuu. Kantar Worldpanelin mukaan vuosina 2015–2017 vain 1 % uusista tuotelanseerauksista saavutti yhden prosentin penetraation, kirjoittaa innovaatio- ja kasvukonsultointijohtaja Katja von Alfthan.

Elämme maailmassa, jossa vaihtoehdoista on niukkuuden sijasta useammin runsauden pulaa. Jos brittiläinen kuluttaja haluaisi ostaa jokaista saatavilla olevaa jugurttituotetta, kestäisi urakka normaalilla kulutustahdilla 65 vuotta. Keksituotteiden osalta aikaa kuluisi yli 100 vuotta! Ei siis ole ihme, jos uuden tuotteen lanseeraaminen markkinoille on haasteellista.

Testaaminen ja mittarointikaan ei ole yleensä kovin systemaattista ja monipuolista. Testaamisessa ei huomioida innovaatioiden kannibalisoivaa vaikutusta omien tuotteiden myyntiin. Lanseerauksen menestystä saatetaan mitata puhtaasti taloudellisten tunnuslukujen kautta, joiden kertyminen vie aikaa. Tällöin innovaation jatkokehittäminen viivästyy.

Innovointi kannattaa, erityisesti kriisiaikana

Vuosi 2020 on ollut paitsi globaalin kriisin, myös monien suurten muutosten vuosi. Niin kuluttajien kuin businesspäättäjienkin arki, päätöksenteko ja niiden kriteerit ovat muuttuneet.

Uusien ilmiöiden lisäksi aiemmin alkaneiden kehityskulkujen vauhti on kiihtynyt, hyvinä esimerkkeinä päivittäistavarakaupan digiloikka ja sen vauhdittamana verkkokaupan kasvu. Lisäksi voidaan mainita sosiaaliseen kanssakäymiseen ja liikkumiseen liittyvät tavat ja rajoitukset, hygieniaan ja itsensä suojaamiseen liittyvät arvot, normit ja käyttäytymismallit sekä paikallisuuden ja oman lähiympäristön tarjoamien palveluiden käyttö ja arvostus.

Globaali kriisi tuo sekasortoa markkinoille luoden uusia kohderyhmiä, käyttötilanteita, tarpeita ja tunnetarpeita. Tämä kaikki mahdollistaa erottautumisen ennennäkemättömillä tavoilla, esimerkiksi uudenlaisella arvolupauksella tai kokonaan uusilla jakelukanavilla ja -tavoilla. Albert Einsteinin sanoin: ”In the midst of every crisis, lies great opportunity.”

Innovaatio-orientoituneet yritykset ja brändit hyödyntävät nämä mahdollisuudet, ja selviytyvät kriiseistä muita nopeammin. Niillä on kilpailijoitaan paremmat lähtökohdat jatkaa liiketoimintaansa kasvattamista kriisin jälkeen.

Edellisen isomman taloudellisen taantuman aikaan toteutettu Kantarin Europanel-tutkimus osoitti, että voittajina selvinneet brändit lanseerasivat 60% enemmän innovaatioita ”hyllyosuuttaan” menettäneisiin brändeihin verrattuna. Lisäksi uusin Kantar BrandZ-data osoittaa, että kahdenkymmenen innovatiivisimman brändin arvon kasvu on ollut voimakasta heti taloudellisen kriisin jälkeen. Arvon kasvu on ollut vuonna 2019 lähes kaksinkertainen S&P 500 -yrityksiin nähden.

Onnistunut innovointi edellyttää tiedolla johtamista

Onnistunut innovointi edellyttää ymmärrystä siitä, missä ja miten uusia liiketoimintamahdollisuuksia, asiakastarpeita ja käytösmalleja esiintyy, millaiset muutosvoimat taustalla vaikuttavat ja mihin suuntaan ne markkinaa vievät. Tarvitaan siis taitoa johtaa koko prosessia kuluttaja- ja markkinaymmärrykseen perustuen.

Kuluttajille merkityksellisellä tavalla erottuvat, innovoivat brändit menestyvät parhaiten. Kantarin BrandZ-tietokannasta nähdään, että nämä innovaattoribrändit kasvattivat arvoaan vuoden aikana peräti 11%. Samaan aikaan vähiten merkityksellisesti erottuvat brändit menettivät arvoaan 37%.

Innovaatiokyvykkyys kysyy ketteryyttä

Täysin uudenlaisten tarpeiden sekä tunnetarpeiden löytäminen ja ymmärtäminen, uudenlainen tapa katsoa ja mitata asiakaskokemusta, avoimuus uudenlaisille liiketoimintamalleille sekä organisaation korkea innovaatiokyvykkyys kyseenalaistavat perinteisen portti-ajattelun innovoinnissa. Usein porteista tuleekin esteitä nopeille ja ketterille innovaatioille, eikä yritys pääse hyödyntämään nousevia mahdollisuuksia ensimmäisenä toimialallaan, tai niihin ei lopulta uskalleta tarttua lainkaan. Tällaiset yritykset päätyvät harvoin toimialan markkinajohtajaksi vaan ovat ”me too” -innovaattoreita sen sijaan, että tekisivät itse uraauurtavia innovaatioita.

Innovaatiokyvykkyys on usein parempaa ketterissä organisaatioissa, jotka osaavat havainnoida maailman muutoksia ja niiden vaikutusta asiakkaiden tarpeisiin. Ymmärryksen hyödyntäminen kautta koko innovaatioprosessin mahdollistaa ketteryyden. Myös tutkimustoimintaa on näissä yrityksissä kehitetty niin, että se tukee ketterää tuotekehitysprosessia. Parhaimmillaan uuden innovatiivisen konseptin testaaminen onnistuu vuorokaudessa.

Ketterä innovointi edellyttää taitoa johtaa koko prosessia kuluttaja- ja markkinaymmärrykseen perustuen. Johtaminen antaa paremmat lähtökohdat nopeisiin suunnanmuutoksiin ja menestyksekkäiden sekä brändin identiteettiä aidolla tavalla vahvistavien innovaatioiden tuottamiseen.

Viisi asiaa, joihin innovaatiohakuisen yrityksen kannattaa panostaa

  1. Ymmärrä kuluttajaa ja markkinaa, erityisesti uusia ilmeneviä tarpeita ja tunnetarpeita. Hyödynnä ymmärrystä innovoinnin johtamisessa.
  2. Kehitä ja suosi ketteriä prosesseja; ymmärrä, kehitä, testaa, opi – ja toista.
  3. Ole merkityksellisesti erottuva, linjassa brändin identiteetin kanssa.
  4. Tähtää inkrementaaliseen ja markkinaa muuttavaan kasvuun.
  5. Hae ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta relevantteja ratkaisuja.

 

Ideoita on kaikkialla. Onnistuneiden innovaatioiden tekeminen edellyttää niiden löytämistä. Katso videolta, kuinka Kantar Marketplace voi auttaa ketterässä innovointimatkassa.

Lisätietoja: Katja von Alfthan, katja.vonalfthan(a)kantar.com

 

 

Kategoria: 
Blogi