Eettisyys, individualismi, luomuilu, nautinnonhalu, elämyksellisyys, hintatietoisuus, digitalisoituminen – nykykuluttajaa ja hänen käyttäytymistään kuvaavia termejä riittää. Mutta kuinka brändi pystyy hyödyntämään tätä joskus toisilleen vastakohtaistenkin trendien viidakkoa?
Yritysten yhteiskuntavastuun käsite on muuttunut – ja tulee muuttumaan vielä moninaisemmaksi jatkossa. Mutta kuka tietää miten?
Perinteisesti yrityksissä on ajateltu yhteiskuntavastuuta riskien hallintana, ei niinkään kilpailuetuna. Nykykuluttaja haluaa yhä enenevässä määrin yrityksiltä myös merkityksellisyyttä ja vastuullista toimintaa – kuten myös yrityksessä jo työskentelevät ja mahdolliset rekrytoitavat talentit. Sahaako brändi, joka ei näitä lainalaisuuksia ymmärrä, omaa oksaansa?
Millaisia zetat oikein ovat – fiksumpia kuin edelliset sukupolvet?
Me suomalaiset haluamme näyttäytyä järkevinä, avuliaina, itsenäisinä ja ihan tavallisina. Tavallisuus ei kuitenkaan ole synonyymi tylsälle. Haluamme olla tavallisia harkitusti ja tietoisesti, mutta massasta erottuen.
Link ad testing solutions evaluate all forms of advertising to help you optimise your creative to maximise return on investment. Knowing exactly how your ad will perform and how to improve it is essential before spending media budget for a good return on investment and future brand success.
Autoliike ja automyyjä ovat edelleen yksi oleellisimmista tieto- ja virikelähteistä uuden auton ostajille. Kuitenkin suomalaisista lähes 90 % suhtautuu verkkokauppaan luottavaisesti – kuinka ruusuinen tulevaisuus uuden auton nettikauppaa odottaa? Kuluttajakäyttäytymisen trendi näyttäisi olevan, että tuote kuin tuote on pystyttävä ostamaan netistä.
Yhteiskuntavastuu on nykyisin selkeästi kilpailutekijä. Kuluttaja odottaa yrityksen huolehtivan puolestaan yhteiskuntavastuusta ja suosii yrityksiä, jotka niin tekevät. Vastuullisuus on ollut jo pitkään ns. hygieniatekijä – kukapa nyt myöntäisi hyväksyvänsä lapsityövoimalla hikipajoissa tuotetut t-paidat. Vastuunkanto ja eettinen toiminta ovat vähitellen muuttuneet päätöksenteon motivaattoreiksi.
Kuluttajan mediapäivä on pirstaleinen. Draamasarjoja seurataan lineaarisesta tv:stä ja katsomatta jääneet jaksot haetaan itselle sopivaan aikaan netti-tv:stä. Aikakauslehtiä luetaan printtinä, mutta toisinaan paremmaksi vaihtoehdoksi koetaan lehden näköisversio netistä. Mediabrändin tuottamia sisältöjä, vaikkapa blogeja seurataan median omilta verkkosivuilta. Kotimaisten netti-tv-palveluiden katsominen ja digitaalisten lehtien lukeminen on kasvanut, mutta kaikilla mediakanavilla - niin perinteisillä kuin uusillakin – on oma tärkeä roolinsa kuluttajan mediapäivässä.
Työelämästä syrjäytyneestä nuoremmasta polvesta piirtyy esille kuva, joka osittain tukee stereotypioita, mutta toisaalta kertoo heidän asenteidensa olevan varsin samanlaisia kuin muilla nuorilla aikuisilla.
Kuluttajat haastavat yritykset yhä yksilöllisempään palveluun.
