Lähiruoka kiinnostaa yhä enemmän - jäljitettävyys ja kotimaisen ruuan arvostus kasvussa

Lähiruoka ja ruuan jäljitettävyys aina tuotantotilalle saakka kiinnostaa suomalaisia aiempaakin enemmän. Jäljitettävyyttä pitää tärkeänä ostoperusteena 60 % 18 - 75-vuotiaasta väestöstä. Perhetilatuotteet, eli tuotteet, jotka ovat jäljitettävissä tuotantotilalle saakka, ovat kasvattaneet tunnettuuttaan ja käyttöään huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna. Suomalaisista 66 % ajattelee viimeaikaisten ruokakohujen lisänneen kotimaisen ruuan arvostusta. Kohut ovat lisänneet myös kiinnostusta ruuan alkuperään, arvioi 64 % suomalaisista.

Tulokset ovat TNS Gallupin torstaina 20.6. julkistamasta laajasta Suomi & suomalaiset Ruoka 2013 -tutkimuksesta. Ruokaohjelma on osa Suomi & suomalaiset 2013 -tutkimuskokonaisuutta, joka tarjoaa laaja-alaista syväymmärrystä suomalaisesta kuluttajakentästä, sen erilaisista tarpeista sekä nousevista ja laskevista asennesuuntauksista. Ruokaohjelman tavoitteenaon luoda kokonaiskuva ruuan ilmiöistä, erilaisista ruokailutavoista sekä ruokaan liittyvistä asenteista.

Ruokaan liittyvät huolet

Ruokaan liittyvät pelot ja huolet mietityttävät nyt suomalaisia. Yli puolet suomalaisista on huolestunut tuotannon puhtaudesta ja torjunta-ainejäämistä sekä ruokaan liittyvistä skandaaleista kuten hevosenlihakohusta. Myös eläinten kasvatusolosuhteet huolettavat lähes joka toista. Suomalainen kuluttaja onkin asenteiltaan hyvin tiedostava ja kiinnostunut ruokaan liittyvistä asioista.

Ruoka on edelleen yksi mieluisimmista nautinnoista ja tärkeä perheen ja ystäväpiirin yhdessäolon hetki

Suomalaisitsta 83 %  pitää ruokaa yhtenä mieluisimmista nautinnoista ja ruokailua tärkeänä yhdessäolon hetkenä. Ruuanlaitto yhdistää edelleen perhettä, vaikka ruokaa ei perheissäkään tehdä enää joka päivä. Arkiruuanlaitossa ruokaa tehdään useammaksi päiväksi samalla kertaa ja hyödynnetään puolivalmisteita ja valmisruokaa. Hyvää ruokaa arvostetaan, 78 % suomalaista pitää hyvää ruokaa ja juomaa yhtenä elämän parhaista nautinnoista. Ruuanlaittoa pitää erittäin mieluisana harrastuksena 54 %.  Sen sijaan ruokahifistely, eli vaativien reseptien kokeilu ja aktiivinen keskustelu ruuasta, ruokakaupoista ja ravintoloista, on nyt laskeva asennesuuntaus. Asenne oli huipussaan viime vuonna, nyt tämän ruoka-asenteen on omaksunut 28 % suomalaisista.

- Näyttäisikin siltä, että hifistelystä ja erikoisuuksista ollaan palaamassa aitojen makujen ja perinteisten reseptien maailmaan. Tätä paluuta juurille tukee myös kotimaisen ruuan ja lähiruuan arvostuksen kasvu. Myös kiinnostus kasvattaa ja kerätä esim. marjastamalla omaa ruokaa on yhä vahvistumassa, toteaa ruokaohjelmasta vastaava TNS Gallupin Consumer Insight -ryhmän asiakkuusjohtaja Tarja Pentilä.

Karppaus väistyy proteiinidieetin tieltä

Kaikkein tiukin karppaus on tutkimustemme mukaan ollut suurimmillaankin vain 4 % toteuttama ruokavalio, nyt varsinaisia karppaajia on enää vain 2 %. Vähähiilihydraattisella dieetillä on 10 % väestöstä. Suomalaisten suhdetta hiilihydraatteihin kuvaakin paremmin yleisempi hiilihydraattitietoisuus ja nopeiden hiilihydraattien välttely. Tällä tavoin hiilihydraattitietoisesti pyrkii syömään noin joka neljäs kuluttaja, etenkin yli 55-vuotiaat. Nousussa sen sijaan on proteiinipitoinen dieetti, jota noudattaa nyt 6 % väestöstä. Toisin kuin lähes kaikki muut dieetit, joiden noudattajat painottuvat keski-ikäisiin ja etenkin sitä vanhempiin ikäluokkiin, proteiinipitoinen dieetti on nuorten alle 35-vuotiaiden naisten ja etenkin nuorten miesten suosiossa.

Hintatietoisuus vahvistuu

Ruokakäyttäytymisessämme myös hintatietoisuus ja ruokakuluissa säästäminen on nyt lisääntynyt. Aiempaa enemmän ruokaostoksiaan harkitsee nyt usein joka neljäs ja ainakin silloin tällöin puolet suomalaisista.

- Suomalainen kuluttaja on muutoinkin hyvin hintatietoinen ja kiinnostunut alennuksista ja tarjouksista, joten myös ruuassa haetaan hyvin aktiivisesti itselle parasta hinta-laatusuhdetta , toteaa Tarja Pentilä.

Suomi & suomalaiset -tutkimuskokonaisuus on syväluotaus suomalaisten käyttäytymisen ajureihin ja suuriin ilmiöihin. Osana tutkimusta mitataan myös kuluttamiseen, mediakäyttöön ja ruokaan liittyviä trendejä ja muutossuuntaa, kaikkia omissa laajoissa kokonaisuuksissaan. Ruokaohjelman analyysit pohjautuvat huhti-toukokuussa 2013 TNS Gallup Forumissa kerättyyn väestöä edustavaan laajaan 5031 vastaajan tutkimusaineistoon.

 

Lisätietoja

Tarja Pentilä, Account Director
gsm 040 516 3799
etunimi.sukunimi@tnsglobal.com

Kategoria: 
Lehdistötiedote