Suomalaista päättäjää kiinnostavat menestys työelämässä ja hyvä arki

Suomalaisten yritysten päättäjistä löytyy uskoa ja tahtoa menestyä, mutta yhtiön menestystä ei haluta rakentaa oman hyvinvoinnin kustannuksella. Yrityspäättäjät ovat tiedonhaluinen joukko, jonka internetin ja somen käyttö kasvaa jatkuvasti. Vaikka tiedonsaannissa painopiste on yhä enemmän netissä, tuttuja mediabrändejä hyödynnetään ahkerasti. Usko maan talouden kehitykseen on heikkoa, mutta luottamus omaan yritykseen on vahva. Hankintojen säännönmukainen kilpailuttaminen ei ole kaikille resepti yrityksen tuloksen parantamiseksi.

Oma hyvinvointi tärkeämpää kuin menestys työelämässä

TNS Gallupin päättäjämäärittelyn mukaan yksityisellä sektorilla on noin 230 000 päättäjää, jotka tekevät yrityksen lopulliset hankintapäätökset. Näistä yrityspäättäjistä noin 61 000 on niin kutsuttuja huippupäättäjiä, joilla on peruspäättäjää laajemmat päätöksentekovaltuudet. Kaiken kaikkiaan noin 463 000 henkilöä pystyy vaikuttamaan yritysten hankintapäätöksiin, joko lopullisena päättäjänä tai hankintapäätösten esittelijöinä ja asiantuntijoina.

Menestys työelämässä ja arvostuksen saaminen muilta motivoivat vahvasti suomalaisia yrityspäättäjiä. Arvostuksen saaminen työelämässä on tärkeämpää suuremmissa yrityksissä työskenteleville sekä niin kutsutuille huippupäättäjille. Nykyajan tyypillinen yrityspäättäjä arvostaa kuitenkin jopa menestystekijöitä enemmän omaa hyvinvointiaan sekä tavallista arkea. Hyvän arjen merkitystä painottavat etenkin pienempien yritysten päättäjät.

Uskoa yrityksen lyhyen tähtäimen kehitykseen

Yrityspäättäjistä ja hankintapäätöksiin osallistuvista 36 % uskoo Suomen talouden kehityksen kulkevan nykyistä huonompaan suuntaan lyhyellä aikavälillä. Valtaosa uskoo Suomen näkymien pysyvän ennallaan, ja vain 18 % uskoo suotuisaan kehitykseen.

Selvästi optimistisempia ollaan oman toimialan sekä erityisesti oman yrityksen lyhyen aikavälin kehityksen suhteen. Oman yrityksen positiiviseen kehitykseen uskoo 35 % yrityspäättäjistä. Huippupäättäjät ovat vielä tätä luottavaisempia.

Yrityksensä menestykseen uskovat päättäjät ovat keskimääräistä useammin alle 55-vuotiaita ja he ovat muihin päättäjiin nähden huomattavasti optimistisempia Suomen talouden kehityssuunnasta. Perusolettamuksen vastaisesti nämä menestyjäyritykset eivät sijaitse pelkästään pääkaupunkiseudulla, vaan selvästi keskimääräistä useammin toimipaikka on maakuntien suuremmissa keskuksissa.

Jonkinasteinen varovaisuus tai pyrkimys oman työtaakan keventämiseen näkyy siinä, että suurin osa yrityspäättäjistä aikoo pitäytyä tutussa toimittajassa vuoden sisällä tehtävissä hankinnoissa. Kilpailuttamisinnossa on toki suuriakin eroja hankittavan palvelun tai tuotteen toimialan suhteen. Eniten kilpailuttamista kaavaillaan rakentamisen ja tuotannon hankinnoissa. Yli puolet näistä hankinnoista päättävistä aikoo kilpailuttaa hankinnan. Useimmin tuttua toimittajaa aiotaan käyttää toimistokalusteiden, työvälineiden ja tietotekniikan hankinnoissa, sekä henkilöstön hankintaan, koulutukseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyen.

Ammatillisesti kiinnostavaa tietoa netistä ja somesta

Suomalaiset yrityspäättäjät voidaan jakaa kolmeen digitaalisuutta kuvaavaan luokkaan heidän internetin käyttönsä, sosiaalisen median aktiviteettien ja laitekäytön mukaan. Yrityspäättäjistä 28 % luokittuu digitaalisiksi edelläkävijöiksi. Edelläkävijöitä on suhteellisesti eniten 35-39-vuotiaissa. Runsain mitoin heitä löytyy myös korkeintaan viisi vuotta toimineissa yrityksissä.

Digiedelläkävijöistä 60 % seuraa somessa ammatillisesti kiinnostavia ryhmiä ja yrityksiä, kun muista yrityspäättäjistä näin tekee vain 20 %. Työhön liittyvien uutisten tai verkkolehtien lukemista netistä harrastavat viikkotasolla lähes kaikki (94 %) digiedelläkävijät. Heidän käytetyimmät verkon uutiskanavansa ovat iltapäivälehdet, Helsingin Sanomat, Kauppalehti ja Talouselämä.

Samoihin mediabrändeihin luottavat myös digitaaliset tarkkailijat, jotka ovat päättäjäryhmistä vähiten digitaalisuuteen kallellaan. Muita päättäjiä useammin he lukevat kuitenkin näiden lehtien painettuja versioita. Esimerkiksi Helsingin Sanomien viikkopeitto on 47 % digitaalisiin tarkkailijoihin kuuluvissa päättäjissä.

 

Tietoa tutkimuksesta

TNS PäättäjäAtlas 2015 -tutkimus selvittää hankintapäättäjien ja hankintoihin osallistuvien määrät ja profiilit, heidän mediakulutuksensa sekä suhtautumisensa eri toimialojen B2B-brändeihin. Tutkimusta varten haastateltiin tammi-huhtikuussa noin 3000 suomalaista toimihenkilöä ja johtajaa yksityiseltä sektorilta. Otanta ja painotukset määritettiin Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoihin perustuen. TNS Gallupin ainutlaatuinen päättäjämäärittely tunnistaa aidot yrityspäättäjät, joilla on todellinen valta hankintapäätöksiin. Määrittely perustuu muun muassa henkilön organisaatioasemaan sekä päätöksentekovaltuuksiin eri hankinta-alueilla.

 

Lisätietoja

Tutkimuspäällikkö Antti Salo, puh. (09) 613 50 205
Tutkimuspäällikkö Nina Frosterus, puh. (09) 613 50 653
Tutkimusjohtaja Sinikka Laine, puh. (09) 613 50 603

etunimi.sukunimi@tnsglobal.com

Kategoria: 
Lehdistötiedote