Optimistinen vire ajaa yrityspäättäjiä eteenpäin

Lehdistötiedote 15.6.2016

Optimistinen vire ajaa yrityspäättäjiä eteenpäin

Suomalaisten yritysten hankintapäättäjien keskuudessa on havaittavissa viime vuotta energisempi ja optimistisempi tunnelma. Oman yrityksen lyhyen jakson kehitysnäkymiin uskotaan ja yrityksissä on enemmän hankinta- ja kilpailutusaikeita kuin vuosi sitten.  B2B-brändien onkin entistä tärkeämpää olla yrityspäättäjien harkintalistalla, kun hankintoja suunnitellaan. TNS PäättäjäAtlas -tutkimus kertoo suomalaisista päättäjistä ja heidän suhteestaan yli 200 brändiin.

Kompakti päättäjäjoukko pyörittää Suomea

Yritysten budjetteja pyörittää ja yksityisen kulutuksen kasvusta huolehtii kompakti ja vaikutusvaltainen joukko päättäjiä, yrittäjiä ja asiantuntijoita. TNS PäättäjäAtlas -tutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla on noin 214 000 päättäjää, jotka tekevät yrityksen lopulliset hankintapäätökset. Kun mukaan lasketaan hankintojen esittelijät ja asiantuntijat, yritysten hankintapäätöksissä on mukana vaikuttamassa noin 463 000 henkilöä.

Lopullisten hankintapäätösten tekijät ovat tyypillisimmillään 47-vuotiaita. Naisia on 39 %, eli suomalaisten yrityspäättäjien joukko on edelleen miespainotteinen.

Viime vuoteen nähden yhä useampi yrityspäättäjä on kiinnostunut lisäkouluttautumisesta ja kehittymisestä työssä. Osalle tämä merkinnee myös työpaikan vaihtoa, sillä hieman viime vuosia useampi yrityspäättäjä on avoin uusille haasteille. Eniten työpaikan vaihtoaikeita on keskisuurissa yrityksissä työskentelevillä. Reilulla puolella yrityspäättäjistä ei kuitenkin ole minkäänlaisia aikeita vaihtaa työpaikkaa.

Markkinointipäättäjät nousevat vahvana päättäjäkohderyhmänä

Markkinoinnin päätöksiä tekee 109 000 henkilöä ja päätöksentekoon osallistuu 139 000 henkilöä. Tämän päivän markkinointipäättäjät ovat korkeasti koulutettuja ja heistä 86 % kuuluu yritysten johtoryhmiin. Heitä motivoi mm. arvostuksen saaminen ja menestyminen työelämässä sekä ammatillinen kehittyminen.

Ensimmäistä kertaa pureuduttiin myös markkinoinnin uusiin muotoihin. 62 % suomalaisista yrityksistä tekee sisältömarkkinointia. Sen sijaan ohjelmallisen ostamisen hyödyntäminen ei suomalaisissa yrityksissä ole vielä kovin laajalti käytössä tai edes tunnettua. Markkinointiautomaatio-ratkaisuja käyttää 20 % kaikista yrityksistä. Suurista yrityksistä automaatiota käyttää 32 %, lähes yhtä usein ulkopuolista apua käyttäen kuin omin voimin. Pienistä, alle 50 hengen yrityksistä web-analytiikkaa hyödyntää markkinoinnissa reilu kolmannes, suurista 58 %. Digitalisaation myötä markkinointipäättäjän on entistä tärkeämpää olla mukana myös ICT-hankinnoissa.

Yritysten hankinnat kasvussa

Entistä useampi hankintapäätöksiin osallistuva katsoo, että yritys tulee tekemään hankintoja seuraavan 12 kuukauden aikana enemmän kuin edellisvuonna.

Eniten hankinta- ja kilpailutusaikeita on tuotantoon, markkinointiin, matkustukseen ja tietotekniikkaan liittyen. Lojaalimpia tuttuun toimittajaan ollaan toimistokalusteiden sekä talous- ja lakiasianpalveluihin liittyvissä hankinnoissa. Kilpailuttamassa ollaan todennäköisimmin rakentamiseen, tuotantoon ja henkilöautoihin liittyviä hankintoja.

Lehti kainalossa ja netti taskussa

Etsiessään tietoa hankintapäätösten tueksi päättäjä tukeutuu useisiin eri tietolähteisiin hankintaprosessin eri vaiheissa. Tämän päivän päättäjä on käyttäytymiseltään monikanavainen, joten yritysten on varmistettava monipuolisella viestinnällään pääsy päättäjän listoille. Päättäjä lukee edelleen lehtiä, mutta haluaa uutisaddiktina nopeasti tietoa myös netistä. Internetin merkitys on kasvanut selvästi kaikissa hankintaprosessin vaiheissa. Nousussa ovat hakukoneet, sosiaalinen media ja yritysten omat sivut.

Lopullista hankintapäätöstä tehdessä luotetaan eniten keskusteluihin kollegoiden kanssa. Myyjien antamat tiedot ovat toiseksi tärkein tietolähde. Tietoa uusista vaihtoehdoista saadaan ennen kaikkea ammattilehdistä, joista kiitosta saavat esimerkiksi Rakennuslehti, Tilisanomat, Logistiikka ja Myynti & Markkinointi.

Yleisesti lehdistä päättäjiä tavoittaa eniten Helsingin Sanomat, HS Kuukausiliite, Kauppalehti, Talouselämä, Suomen Kuvalehti, Tekniikan Maailma, Ilta-Sanomat ja Iltalehti sekä niiden verkkomediat. Päättäjien televisiokanavien top 4 on edelleen TV1, TV2, MTV3 ja Nelonen. Netti-TV:istä suurin on Yle Areena. Radiokanavien top 4 on SuomiPOP, Radio Nova, Yle Radio Suomi ja Radio Aalto. Sosiaalisen median top 4 on Facebook, YouTube, LinkedIn ja Twitter.

Vaikka yrityspäättäjät ovat edelleen uskollisia lehdille, internet on vahvasti läsnä päättäjien arjessa. Päättäjistä 75 % käy päivittäin netissä puhelimellaan.

 

Tietoa tutkimuksesta

TNS Gallupin vuosittain tekemä TNS PäättäjäAtlas -tutkimus kertoo, miten brändit ja päättäjät kohtaavat, ja kuinka B2B-brändien kannattaa räätälöidä viestintäänsä potentiaalisille asiakkailleen. Tutkimusta varten haastateltiin tammi-huhtikuussa 2016 noin 3000 suomalaista toimihenkilöä ja johtajaa yksityiseltä sektorilta. Otanta ja painotukset määritettiin Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoihin perustuen. TNS Gallupin ainutlaatuinen päättäjämäärittely tunnistaa aidot yrityspäättäjät, joilla on todellinen valta hankintapäätöksiin. Määrittely perustuu muun muassa henkilön organisaatioasemaan sekä päätöksentekovaltuuksiin eri hankinta-alueilla.

 

Lisätietoja

Antti Salo, puh. (09) 613 50 205
Nina Frosterus, puh. (09) 613 50 653
Sinikka Laine, puh. (09) 613 50 603

etunimi.sukunimi@tnsglobal.com

Kategoria: 
Lehdistötiedote