Vertaismedian nousu

Nettiujous katoamassa. Suomalaiset jakavat nyt aiempaa innokkaammin sisältöjä toisilleen.

Sosiaalisen median käyttö on muuttumassa entistä harkitumpaan ja tarkoituksellisempaan suuntaan. Suomalaiset ovat aiempaa halukkaampia jakamaan netin sisältöjä muille. Samalla vertaismedia nostaa päätään: viidesosa kokee saavansa jo merkittävän osan kaipaamistaan sisällöistä tutuiltaan. 

Suomalaisten ujous netissä on väistymässä, kun yhä useampi suomalainen haluaa nostaa netissä esille omasta mielestään tärkeitä asioita. Samalla he tavoittelevat mainetta kiinnostavien asioiden tietolähteenä. Tällaista tiedon suodattamista ja linkittämällä jakamista, eli netissä kuratointia, harrastaa mielellään 35 % suomalaisista. Mediasisältöjen eteenpäin välittäminen on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä erittäin voimakkaasti, mutta etenkin nuorempien keskuudessa.

Vastaisku infoähkylle - suomalainen haluaa nyt tiedonvaltiaaksi

Asema tiedon valtiaana netissä on yhä halutumpi, mutta myös yhä vaikutusvaltaisempi: Jo viidennes (21 %) suomalaisista kokee saavansa merkittävän osan itseään kiinnostavista sisällöistä tutuilta tai muilta yksityishenkilöiltä esimerkiksi blogien tai You Tuben kautta. Sosiaalisesta mediasta on siis yhä voimakkaammin tulossa tiedonhakemiseen ja tiedonjakamiseen keskittyvä kanava, eikä pelkästään samanmielisten yhteisö. Suomalaisten somen käytössä merkittävä erikoispiirre on se, että kansainvälisesti verrattuna emme ole yhtä hanakasti itse tuottamassa sisältöä. Meille tyypillisempää on muiden, esimerkiksi medioiden ja brändien tuottamien sisältöjen jakaminen.

Kasvanut ja muuntunut somen käyttö on luonnollisesti myös synnyttänyt vastailmiönsä. Lähes kolmasosaa (27 %) suomalaisia vaivaa somestressi, eli he ovat aiempaa ahdistuneempia "pakosta" olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

Täsmähitauden nousu

Netti ruokkii median pätkäkuluttamista ja useamman päätelaitteen samanaikaista käyttöä. Erityisesti nuorissa on syntynyt pieni vastaliike jatkuvalle infotulvalle.  Nopean mediankulutuksen jatkuvan kasvun rinnalla näkyy merkkejä hitaamman mediankulutuksen noususta. Tämä näkyy etenkin halussa uppoutua pidempiin artikkeleihin.

Yleinen kiinnostus kirjojen ja lehtien lukemiseen on kuitenkin laskussa, eli haetaan jonkinlaista "täsmähitautta", jolloin rauhassa paneudutaan itseä kiinnostaviin aiheisiin. Esimerkkinä täsmähitaudesta ovat myös sarjamaratonit, jotka keskittyvät katsomaan useita jaksoja suosikkisarjasta peräjälkeen. Halu katsoa saman tien useampi tv-jakso on vallannut voimalla alle 45-vuotiaiden arkea.

Kehitystä johtavat voimakkaasti digitaaliset aktiivit - noin neljäsosa suomalaisista

Neljännes suomalaisista (26 %) on oman arvionsa mukaan digitaalisen kehityksen edelläkävijöitä tai aktiivisia ottamaan uudet tekniset laitteet ja palvelut käyttöönsä. Digitaaliset edelläkävijät myös mielellään kertovat näistä uutuuksista muille. He ovat aktiivisia mediankäyttäjiä, joille netti on hyvin keskeinen uutisten, musiikin, tv-ohjelmien ja muun tiedon lähde. Edelläkävijöiden kärkiryhmään kuuluu noin 5 % suomalaisista.

Suurin osa suomalaisista (39 %) kuuluu digitaalisiin tarkkailijoihin. He ovat kiinnostuneita teknisistä innovaatioista, mutta odottavat mielellään muiden kokemuksia ennen kuin ottavat uudet palvelut ja laitteet käyttöönsä. Netti on myös tarkkailijoille tärkeä, heidän jokapäiväisiin tapoihinsa kuuluu esimerkiksi iltapäivälehtien nettisivujen lukeminen. Tämän myötä digitaaliset kanavat ovat osittain ohittaneet perinteiset mediat.
 

Tietoa tutkimuksesta
Tiedot perustuvat TNS Gallupin tekemään TNS Monitorin mediaraporttiin, joka pureutuu suomalaisten mediankäyttöön ja nouseviin mediailmiöihin. Noin 5200 vastaajaa haastateltiin toukokuussa 2014.

Lisätietoja
Tiitta Vaulos, Head of Consumer Insight
Puh. (09) 613 500
etunimi.sukunimi@tnsglobal.com

Kategoria: 
Lehdistötiedote