Vertaistalous hurmaa kuluttajia ja ravisuttaa toimialoja

Vertaistalouden kokeilijat ovat edelläkävijöitä ja vaikuttajia, ja mielenkiintoinen kohderyhmä tutkimuskohteeksi, jos perinteiset yritykset haluavat arvioida mahdollisuuksiaan hyödyntää vertaistaloutta omassa liiketoiminnassaan.

Arvio vertaistalouden nykyarvosta on 13,5 miljardia euroa ja kymmenen vuoden kuluessa sen arvioidaan kaksikymmenkertaistuvan.  Arvio sisältää tulot seuraavilta vertaistalouden osa-alueilta: vertaiskuljetukset (Lyft, Uber, CityCarClub), vertaismajoituksen (Airbnb), vertaisresursoinnin (Freelancer.com), on-demand -videon ja musiikin streaming–palvelut (Netflix, Spotify) sekä joukkorahoituksen (Kickstarter) (Lähde: PWC 2015).

Vertaistalouden voi jakaa karkeasti neljään eri kategoriaan

  • Vaihdanta – Omistajuus siirtyy vertaiselta vertaiselle myymällä, vaihtamalla tai antamalla vastikkeetta.
  • Jakaminen – Jaetaan esimerkiksi käyttämätöntä asuntokapasiteettia vertaisten kesken. Omistajuus ei siirry.
  • Tuotanto – Tuotetaan vertaisvoimin sisältöä, palvelua tai tavaroita.
  • Rahoitus – Rahoitetaan tai resursoidaan vertaisvoimin.

 

Vertaistalouden omaksumisen taso Suomessa

Suomalaiset ovat ahkeraa kirpputorikansaa, lähes 60 % on hyödyntänyt kirpputoreja ostamiseen tai myymiseen. Verkon rooli käytetyn tavaran ostamisessa ja myynnissä on suuri, puolet suomalaisista 15-64-vuotiaista on ostanut verkon kauppapaikoilta tai huutokaupoista ja hieman harvempi on myynyt verkossa näiden kanavien välityksellä. Some-kanavien ja esimerkiksi Facebookin kirpputoriryhmien käyttö on huomattavasti vähäisempää käytetyn tavaran vaihdannassa.

Joukkotuotantoa ja –rahoitusta on kokeillut vasta noin 7% suomalaisista. Kiinnostusta vertaistalouden muotoja kohtaan on laajasti, joka kolmas suomalainen, kokeilijat mukaan lukien, on kiinnostunut joukkotuotannosta ja joukkorahoituksesta noin joka neljäs.

Suomalaisten asenne- ja arvomaailma tukee vertaistalouden merkityksen kasvua. Tuoreimman TNS Monitor-tutkimuksen mukaan suomalaisista jo neljä viidestä haluaa välttää tavarapaljoutta ja tyytyä vähempään. Noin yksi neljästä suomalaisesta on valmis harkitsemaan tavaran vuokraamista tai lainaamista ostamisen ja omistamisen sijaan. Suomalaisten enemmistö myös uskoo voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan kulutusvalinnoillaan.

TNS:n kvalitatiivinen yhteisötyökalu ThinkTank on ideaalinen vuorovaikutukseen edelläkävijäkohderyhmän kanssa. Lokakuussa toteutimme vertaistalouden ThinkTankin. Sen keskeinen löydös koskee vertaistalouteen osallistumisen motiiveja: taloudellisten etujen ja kestävän kehityksen arvojen ohella vertaistalous vetoaa ennen kaikkea tarjoamalla merkityksellisyyden kokemuksia. Merkityksellisyys rakentuu aidosta käyttäjälähtöisyydestä – mahdollisuudesta osallistua tuotteiden ja palveluiden kehitykseen, kuulluksi tulemisesta. Vastaavasti vertaistalouden piiristä saatavat tuotteet ja palvelut koetaan erityisen relevanteiksi, aidoiksi ja merkityksellisiksi.

Vertaistalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen on vasta alkutekijöissään. Potentiaali on valtava.

Tutkimusten lisäksi myös törmäytämme yrityksiä ja vertaistalouteen osallistuvia suomalaisia. Törmäytyksessä kohtaavat TNS:n tarjoama kuluttajaymmärrys, asiakkaat eri yrityksistä, päivänpolttava aihe ja edelläkävijäkuluttajat.

 

Ole yhteydessä, niin kerromme lisää!

Niina Sauvolainen ja Antti Rannisto
etunimi.sukunimi@tnsglobal.com

Lähteet: Online Shopping 2015, TNS Monitor 2015, ThinkTank –vertaistalouden edelläkävijät ja opit yrityksille

Kategoria: 
Uutiskirje